tiistai 2. syyskuuta 2014

Muutosta selvitty

Eilen saatiin ihanien kavereiden avustuksella muutettua uuteen asuntoon kaikki kamppeet! Kun saatiin palautettua muuttopaku, lähdin Sulon kanssa heti agilitytreeneihin. Siinä vaiheessa väsytti kyllä kovasti, mutta ajattelin että minähän en jätä menemättä. Päivä oli kyllä kiireinen näin jälkeenpäin mietittynä... :D Mutta treeneissä on ollut oikein mukavaa. Harmi, että kesä oli taukoa hyvästä harrastuksesta. Sulo on kyllä suurella innolla tekemässä kaikkea. Itsekin on oppinut ja oppii kokoajan lisää koiran ohjaamisesta ja kaikesta.

Viime viikolla käytiin eläinlääkärissä ottamassa Sulolle kennelyskärokote. Täällä on kaupungin eläinlääkärillä kahdesti viikossa mahdollisuus käydä ilman ajanvarausta. Tuota vaihtoehtoa on monesti tarjotukin kun on soittanut rokotukselle aikaa, mutta nyt vasta ensimmäistä kertaa päätin mennä sinne odottelemaan, kun oli aikaa (mitäs muutakaan lomalla on ;)). Tulin siihen lopputulokseen, että saman verran sai odotella kuin silloin kun on aika valmiiksi varattuna. Jotenkin eläinlääkärit on ollut aina pikkasen myöhässä meidän kohdalla... :D

Mutta miten sujuikaan ensimmäinen yö uudessa asunnossa? No, alakerrassa jonkun koira haukkui koko yön, varmaan johonkin neljään asti. Ei nyt ihan putkeen, mutta tasaisin väliajoin. Todennäköisesti (tai no varmasti) se koira oli yksin, kun aamulla tai tänään ei ole enää kuulunut mitään. Sulo oli muutenkin vähän levoton koko yön ja musta tuntuu, ettei se nukkunut yöllä paljoakaan kun piti olla "vahtimassa" mitä tapahtuu. Vähän väliä käveli ympäri makkaria ja rapisteli... Pari kertaa Sulokin haukahti, kun kuuli sen toisen koiran haukkuvan. Jospa ensi yönä olisi rauhallisempaa. :) Sulo on tuota yötä lukuunottamatta kyllä ottanut ihan rennosti. Ekaa kertaa kun postiluukku kolahti, niin Sulo meni odottamaan, että joku tulisi sisään ja vähän inisi oven luona... :D Edellinen asunto oli luhtitalossa ja siellä oli postilaatikot.

Tänään päästiin sitten jo enempi lenkkeilemään uudessa ympäristössä. Tai no, sillon kun Sulo pikkuisena 8 viikon ikäisenä palleroisena saapui ilahdutamaan meitä, me asuttiin tästä asunnosta alle kilometrin päässä. Tykkään tästä asuinalueesta tosi paljon. Täällä pääsee jotenkin helpommin luonnon lähelle, eikä koko paikka ole vaan yhtä betoniviidakkoa. Erittäin hyvät lenkkeilymaastot. Yliopisto kävelymatkan päässä. Tykkään! :)

Mulla alkoi eilen luennotkin. Mukavaa alottaa taas tämä arkielämä. Vielä kun nää muuttolaatikot saa purettua ja tavarat järjestettyä...!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti