maanantai 22. helmikuuta 2016

"Kepit, kepit, kepit..."

Joskus olis vaan niin kiva tietää mitä tuon pienen cockeripojan päässä liikkuu! 

Esimerkiksi eilen ratatreeneissä tuli varsinainen yllätys. Kepit on ollut meillä vielä vähän vaiheessa - lopussa on ollut yksi tai kaksi ohjuria. Jätettiin ne kuitenkin alkuvuodesta pois ja alettiin ahkerasti harjoittelemaan keppejä radalla ja eri kulmista jne. Vieläkin ne tarvii työstämistä, koska joskus vaan siinä jää joku keppi välistä ja rytmi sekoittuu. Nyt meillä oli vähän päälle viikko treenitaukoa ja mitä ihmettä! Radalla oli haastava keppikulma ja Sulo hujahti kepit vauhdilla läpi :D Miten hienoa! Selvästi se on prosessoinnut, että kyllä se nyt on vaan niin, että ne kaikki 12 keppiä pitää pujotella. Eikä tämä ollut vaan ekan suorituskerran "vahinko" vaan useamman kerran se meni ne kepit niin hienosti. Puolestaan puomin alastulolla tapahtu jotain - ihan kuin muistinmenetys. No, koroketreeniä niin eiköhän se sieltä taas tuu. Meillä kävikin viime treeneissä puomin kanssa pieni moka, joka ehkä vaikutti asiaan.

Lisäksi tässä keppijutussa hämmästytti myös se vauhti ja sulavat liikkeet. Kerran yksi valmentaja sanoi, että Sulo näyttää siltä kun miettisi kokoajan tarkasti "Mun pitää mennä tästä välistä ja tästä ja tästä..." kun se käveli katse tiukasti reitissään/maassa kepit läpi. 

Voi olla, että seuraavissa treeneissä taas pähkäillään keppiongelmia, mutta semmostahan tää laji on. Aina on jotain hiomista ja onnistumisista saa/pitää nauttia! :) Sulon kanssa on mahtavaa treenata - se on niin täysillä mukana hommassa. Oon kyllä Sulon kanssa oppinut hirmuisesti lisää kaikkea - ylipäätään koirista ja kouluttamisesta sekä tietysti agilitysta. Agility oli mulle lähes tuntematon laji. Näytti niin helpolta kun ihmiset juoksee koiriensa kanssa siellä radalla. :D 


Maaliskuussa mennään varmaan taas epiksiin. Viime viikollakin olisi ollut lähellä yhdet, mutta mulla oli tietysti töitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti